Miten Mobilat auttaa?
Missä kipu on?
Ajankohtaista
Venyttelyopas
Hyvä tietää Mobilatista


Neljällä viidestä suomalaisaikuisesta esiintyy selkäkipua joskus
Autoilu kuormittaa selkää ja tukirankaa merkittävästi

Tutkimusten mukaan autolla ajaminen voi aiheuttaa huonoselkäiselle merkittäviä selkäoireita. Ammatikseen paljon autoilevien lisäksi selkä joutuu koville työmatkalaisilla ja vapaa-ajan autoilijoilla. Myös äkillinen pitkä automatka suoraan työpöydän äärestä pohjoiseen laskettelemaan tai mökille voi kipeyttää selän äkillisesti tai säteillä jopa särkynä alaraajoihin. Selän jäykkyyteen tai kipuun tulisi reagoida ajoissa, koska ne voivat olla merkkejä selän sairaudesta.

Autoiluun yhdistyy useampi selkäkipuun vaikuttava riskitekijä: istuma-asento, toistuva yksipuolinen kuormitus, mahdollisesti stressi ja veto. Talviaikaan erityisesti huono näkyvyys ja huonot tieolosuhteet saattavat tuoda jännitystä ajoasentoon, mikä puolestaan pahentaa oireita.
Vuodessa lukemattomat ihmiset, joilla on ollut lieviä selkävaivoja, joutuvat kääntymään lääkärin puoleen, kun laskettelu- tai mökkimatkalle suunnattaessa istutaan autoon ja usean tunnin automatkan aikana iskiaskipu tai jopa halvausoire yllättää.

Jos on taipumusta selkävaivoihin, joskus jopa puoli tuntia autossa istumista riittää. Selkä jäykistyy ja automatkan jälkeen voi olla vaikea nousta autosta. Oireet saattavat olla moninaisia: välilevykipua, iskiaskipua eli säteilykipua alaraajaan tai jalka ei yhtäkkiä pidäkään. Myös noidannuolityyppinen lihaskramppi saattaa edeltää varsinaista välilevyongelmaa.

Hyvä ajoasento ja riittävä määrä taukoja ajon aikana

Selkäongelmia syntyy, kun autonpenkillä istuessa välilevyyn kohdistuva kuormitus ja alueen heikko verenkierto yhdistyvät. Kun istutaan huonossa asennossa, paine suuntautuu ristiluun alueelle, jolloin välilevy rasittuu kaksinkertaisesti seisoma-asentoon ja moninkertaisesti lepoasentoon verrattuna. Toisin kuin työpöydän ääressä istuttaessa autoillessa pidetään myös helposti vähemmän taukoja. Välilevy janoaa liikettä. Paikallaan ollessaan oireet saattavat ilmaantua jopa parinkymmenen minuutin ajon jälkeen.

Jos on ongelmia selän kanssa, parasta selkäkipujen ennaltaehkäisyä autoillessa on nousta jaloittelemaan 5-10 minuutiksi ajon aikana, vaikka tunnin välein, jos on tarpeen. Lisäksi useimmissa autoissa vielä nykyäänkään penkin ergonomia ei tue riittävästi selkää, vaan huomiota kiinnitetään ristiselkätukeen, reisien sivuttaistukeen, mutta ei siihen että paino jakautuisi reisille ja näin paine lannerangassa olisi pienempi. Selkävaivoista kärsivä on parhaimmillaan vaihtanut sänkyä kolme kertaa, vaikka hänen tulisi ennemminkin kiinnittää huomiota auton istuimeen. Huonoselkäiselle paras lisävaruste autoa valittaessa on hyvät penkit.

Istuttiin sitten autonistuimella tai toimistotuolilla, kunnollinen tuki estää kipuja syntymässä. Oikean istuinasennon tunnistaa, kun tuntee painon reisillä. Istuinosan tulee olla tarpeeksi pitkä ja tukea saa myös ”kippaavasta” istuimen etuosasta.

Jos autonvaihto ei ole suunnitteilla, istuma-asentoa voi parantaa helppoa ja halpaa keinoa, eli kylpypyyhettä käyttäen. Pyyhe viikataan autonpenkin etureunaan parinkymmenen sentin leveydeltä ja istutaan pyyhkeen päälle, jolloin asento nousee pari senttiä ja paine siirtyy ristiselältä reisille.

Joustava ja hyväkuntoinen selkä kestää kuormitusta

Ajokilometrien määrällä on todettu suora yhteys selkäkipujen ilmenemiseen. Mitä enemmän ajokilometrejä kertyy, sitä paremmassa fyysisessä kunnossa pitäisi myös olla. Myös jos suvussa on selkävaivoja, lihaskunnosta tulisi huolehtia erityisen hyvin.

Hyvä lihaskorsetti, joka käsittää vahvat syvät vatsa- ja selkälihakset, on hyvä pitää kunnossa. Jos vaivoja on, lihastreenaukseen pitäisi käyttää puoli tuntia 3-4 kertaa viikossa. Lihasharjoituksen pitäisi olla vahvistava, mutta rentouttava, kasvattaa lihaskestävyyttä, mutta myös lihasvoimaa. Liian kovaa harjoitusta tulisi myös välttää, sillä se voi lisätä lihasjännitystä. Liian kovaa treenatessa saattaa tulla kramppi tai jäädä lihakseen jännitystä, sillä lihaksen verenkierto on jännittyneenä huono.

Äkillisen selkäkivun yllättäessä oikea hoito koostuu rentouttavista lihasharjoitteista, liikunnasta, kylmähoidosta ja tulehduskipulääkityksestä. Äkillisessä vaiheessa myös paikallisesti levitettäviä särkyvoiteita voi kokeilla kivunhoitoon. Käytettäessä paikallisesti levitettäviä särkyvoiteitä vältetään suun kautta otettavien särkylääkkeiden aiheuttamia haittavaikutuksia. Myös oikeaoppinen kylmähoito tepsii särkyyn ja lievittää tulehdusta tehokkaasti. Käydään selinmakuulle ja sujautetaan jääpussi ristiselän alle ja pohkeiden alle tyyny. Jääpussia pidetään kipeässä kohdassa noin puoli tuntia ja katsotaan, ettei kylmää aseteta suoraan ihoa vasten. Jääpussihoidon voi toistaa tarpeen mukaan tunnin kuluttua uudelleen. Kylmähoidon vaikutuksen tulee ulottua syviin lihaskudoksiin, jolloin kylmäsuihkeista ja iholle levitettävistä kylmägeeleistä ei saada tarvittavaa apua.

Jos potilas ei hallitse itse oireita, jalkaan tulee säteilyoireita tai erityisesti, jos alaraajoissa ilmenee heikotusoireita, on syytä kääntyä lääkärin puoleen. Krooninen välilevyongelma on kivulias sairaus, jossa aaltomaisesti vaihtelevat hyvät jaksot ja pahemmat vaiheet. Leikkaushoitoon turvaudutaan äärimmäisen harvoin.

Selkävaivaan tulee suhtautua aina vakavasti ja ennaltaehkäisyyn pitäisi panostaa, heti kun oireita alkaa ilmaantua. Voi olla yllätys, kuinka paljon kuntoutukseen pitää satsata. Lihastreenaukseen tulisi panostaa säännöllisesti myös parempina aikoina, ja kuntoutuksesta huolimatta vaivoja voi joskus olla. Välilevyn ongelmat paranevat harvoin pysyvästi, mutta oireilua voi olla vähemmän. Nykyään hoito ei ole enää passiivista, vaan potilasta aktivoidaan ja kannustetaan.

Takaisin Ajankohtaista-sivulle